Tässä yhteydessä harvoin mietimme, mitä sana onnellinen todella tarkoittaa. Jos puhut äidinkielenäsi englantia, oletat luultavasti tietäväsi, mitä tarkoittaa olla onnellinen. Oletat luultavasti myös, että ihmisillä eri puolilla maailmaa on samanlainen käsitys siitä, mitä tarkoittaa olla onnellinen (vaikka heillä saattaa olla eroja siinä, mikä tekee heidät onnelliseksi). Lopuksi luultavasti uskot, että yleinen onnellisuuden käsite on ollut ihmisillä samanlainen iät ja ajat (vaikka jälleen kerran tietyt asiat, jotka saattoivat tehdä ihmiset onnellisiksi muutama tuhat vuotta sitten, eivät ole samoja kuin asiat, jotka tekevät ihmiset onnellisiksi nykyään).

Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian aikakausjulkaisun (Personality and Social Psychology Bulletin) toukokuun 2013 numerossa ilmestyvässä kiehtovassa artikkelissa, jonka ovat kirjoittaneet Shigehiro Oishi, Jesse Graham, Selin Kesebir ja Iolanda Costa Galinha, tutkitaan sitä, mitä onnellisuus tarkoittaa eri kulttuureissa/kielissä ja ajassa eri puolilla Yhdysvaltoja.

Tämä työ osoittaa, että kulttuurien välillä on suuria eroja siinä, mitä onnellisuudella tarkoitetaan. Onnellisuuden merkityksessä on myös tapahtunut ajautumista amerikkalaisille viimeisten 200 vuoden aikana.

Tutkijat keräsivät onnellisuus-termin merkityksen selvittämiseksi onnellisuuden termiä (tai joskus termejä), joita käytetään 30 eri maassa. Monet näistä maista edustivat eri kieliä (ranskaa Ranskassa, kiinaa Kiinassa), mutta oli useita maita, joissa oli yhteinen kieli (englantia puhutaan sekä Australiassa että Yhdysvalloissa; espanjaa puhutaan Argentiinassa, Ecuadorissa ja Espanjassa). He saivat nämä termit informanteilta, jotka antoivat parhaan sanan (tai parhaat sanat), joita käytetään kuvaamaan onnellisuuden käsitettä. Tutkijat antoivat myös käsityksensä kyseisen maan arvovaltaisimmasta sanakirjasta.

Tutkimusavustajat tutkivat sitten onnellisuutta tarkoittavien sanojen merkitykseen liittyviä näkökohtia eri kielissä.

Hämmästyttävä havainto oli, että 24:ssä 30 maasta onnellisuus-termin merkitykseen liittyi vahvasti onnen elementti. Yhdysvalloissa käytetyssä englanninkielessä termiä käytetään vähäisessä määrin tarkoittamaan onnea (”That was a happy accident.”), mutta yleensä onnellisuus viittaa Yhdysvalloissa yksilölliseen tunnetilaan. Myös muissa maissa onnellisuuden merkityksen osa viittasi positiiviseen tunnetilaan.

Toinen mielenkiintoinen havainto tästä analyysistä oli, että mitä kauempana maat ovat päiväntasaajalta, sitä enemmän onnellisuuden onnen näkökulma tulee esiin. Kirjoittajat arvelevat, että kylmemmässä ilmastossa ympäristöolosuhteilla on suurempi merkitys menestykseen ja hyvinvointiin kuin leudommassa ilmastossa.

Kahdessa muussa analyysissä tarkasteltiin muutoksia onnellisuus-termin käytössä englannin kielessä viimeisen sadan vuoden aikana. Yksi analyysi osoitti, että sanojen happy ja happiness käyttö Yhdysvaltain presidenttien State of the Union -puheissa on vähentynyt vuosien varrella. Lisäksi on tapahtunut muutos. Kun presidentit 1800-luvulla puhuivat onnesta, he viittasivat onneen ja vaurauteen. Kuitenkin 1900-luvun puoliväliin ja loppuun mennessä, kun presidentit puhuivat onnesta, he viittasivat positiiviseen tunteeseen eli tyytyväisyyteen.

Toisessa analyysissä tarkasteltiin, kuinka usein Yhdysvaltojen kirjoissa puhuttiin onnellisesta kansakunnasta verrattuna onnelliseen ihmiseen. Toisin sanoen, jos onnellisuus on seikka, joka liittyy onneen ja vaurauteen, siitä pitäisi puhua viitaten maan kaltaisiin ryhmiin. Jos onnellisuus on sisäinen tunnetila, silloin siitä pitäisi puhua lähinnä ihmisiin liittyen.

Tutkijat etsivät tätä kysymystä tutkiakseen Googlen digitaalisesta tietokannasta vuosien 1800 ja 2008 välisenä aikana Yhdysvalloissa julkaistuissa englanninkielisissä kirjoissa esiintyviä ilmaisuja happy nation ja happy person.

Vuonna 1800 ihmiset puhuivat paljon todennäköisemmin onnellisesta kansakunnasta kuin onnellisesta ihmisestä. Viittausten määrä onnelliseen kansakuntaan väheni tasaisesti koko 1800-luvun ajan, ja vuoteen 1900 mennessä se oli suhteellisen harvinaista. Noin vuodesta 1925 alkaen termin onnellinen ihminen käyttö lisääntyi.

Näissä data-analyyseissä on kaksi mielenkiintoista näkökohtaa. Ensinnäkin Yhdysvalloissa on siirrytty siitä, että onnellisuus käsitetään ulkopuolelta onnen ja vaurauden kautta aiheutuvaksi tilaksi, sisäiseksi tunnetilaksi, joka on henkilön itsensä hallinnassa. Toiseksi näkemys, jonka mukaan onnellisuuteen liittyy vahvoja ulkoisten voimien, kuten onnen, elementtejä, on edelleen yleinen eri puolilla maailmaa, vaikkei se olekaan yleinen Yhdysvalloissa.

Kysymys on tärkeä, koska suuri osa tieteellisestä maailmasta käyttää englantia keskeisten psykologisten tilojen ja prosessien kuvaamisen perustana. Jos englannin kieli on hieman omituinen tavassaan käyttää jotakin näistä termeistä, sillä voi olla syvällinen vaikutus siihen, mitä tieteen mielestä sen pitäisi tutkia.

Loppujen lopuksi, vaikka et olisikaan tiedemies, on tärkeää ymmärtää, että onnellisuuteen liittyy monia osatekijöitä. Jos tunnet itsesi surulliseksi, saatat olla taipuvainen keskittymään siihen, mikä sinussa on vikana ja tekee sinut onnettomaksi. Kun kuitenkin tajuat, millainen rooli elämäntilanteilla on onnellisuuteen, se auttaa sinua näkemään, miten ympäristön muuttaminen voi myös muuttaa elämänkatsomustasi.

Seuraa minua Twitterissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.